Siirry pääsisältöön

Puutarhani

Puukivitarha blogini on minulle päiväkirja ja paikka mistä voin jakaa omia puutarhakokemuksiani ja puutarha-addiktiotani.. Toivon myös saavani mahdollisilta lukijoilta kommentteja ja uusia ideoita tämän addiktion ylläpitämiseen ja toteutamiseen. 

Omakotitalo valmistui talvella 2017 ja piha on ollut  siitä saakka hunningolla, kunnes tuli korona ja aikaa jäi työpäivien jälkeen keskittyä muuhunkin kuin pakollisiin arkirutiineihin. Aikaisemmilla vuosilla rakennettiin terassit, puuvaja ja muuta rakentamiseen liittyvää ja aikaa ei enää jäänyt puutarhalle.

3 vuotta olen suunnitellut ja tämä kevät 2020 ja covid-19 antoi sen mahdollisuuden, että pääsin toteuttamaan ajatuksiani. Jo 2h työmatkojen pois jäänti vaikutti positiivisesti, jos covid tilanteessa nyt on mitään positiivista. Viimeinen kuukausi on mennyt pihalla ilta kymmeneen asti ja vain siitä syystä että addiktio iski todenteolla.

Puutarhassani saattaa olla vivahdus Japanilaista puutarhaa, kivipuutarhaa sekä valkoisia kukkia, havuja ja kaikenlaisia kokeiluja ja pieniä projekteja. Puutarhani sijaitsee metsän laidassa ja toiselle puolelle avautuu peltomaisema. Blogin nimi Puukivitarha juontaa siis siitä, että tontilla on kiviä enemmän kuin tarpeeksi. Yhtään kiveä ei ole tuotu muualta vaan kaikki olleet tontilla. Kareikkoa koko tienoo.. Yksi tärkeä päämärä on "Pihassa ei yhtään leikattavaa nurmikkoaluetta". Toistaiseksi emme ole tarvinneet ruohonleikkuria :)

Myös perinteinen kasvimaa löytyy, missä muutma rivi perunaa, maissia ja mansikkaa. 

Luonnollinen kuntta kasvaa ihan talon ja puuvajan (kuvassa) vieressä ja luonnon mustikat näyttävät siinä viihtyvän. Kuvassa näkyy yksi rakkaimmista puutarhaelementeistä, vanha ruostunut pyörä :) se on kulkenut jo 15 vuotta mukanani..

Lisäilen blogiini juttuja sitä mukaa kun uusia juttuja tapahtuu puutarhassani :)

Sähköposti: saija.puukivitarha@gmail.com

Päivitetty: 11.6.2020



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuunliljojen jakaminen - juuripaakun sahausta

Yleensä kuunliljojen jakaminen tehdään kukinnan jälkeen loppukesästä, mutta sain ystävältä suuren kuunliljan juuripaakun, kokoa paakulla oli noin 30 - 40cm. Erittäin kiitollisena otin tämän vastaan puutarhaani, sillä mikä sen parempi kukkapenkkien täyttäjä kuin kuunlilja :) Juuripaakut ovat yleensä näin suurissa taimissa sitkeitä halkaistavia ja yleinen neuvo on tehdä halkaisu lapiolla.. Kokeilin lapiota tähän paakkuun, mutta se ei oikein onnistunut.  Käden ulottuvilla oli vanha koristekäyttöön tarkoitettu saha, joten nappasin sen ja halkaisu onnistui nätisti ilman, että lehtiä ei juurikaan vahingoittunut. Kätevä tuo saha tähän hommaan. Pienemmät osat mursin varovasti irti toisistaan. Tästä yhdestä paakusta sain 10kpl uusia kuunliljan taimia. Osan jätin hieman isommiksi noin 5-8 lehteä ja osassa vain pari lehteä jäljellä.  Tärkeintä on kuitenkin huolehtia, että jokaisessa uudessa taimessa on riittävästi hyväkuntoisia juuria jäljellä. Lisäksi lehtiä voi vähentää, jotta juurtuminen sujuu

Rikkaruohoista eroon sepelipihalla - haraten

Sepelipihan pitäminen rikkaruohottomana on mahdoton tehtävä. Ruohotupsuja ilmaantuu sinne tänne ja kohta ne valtaavat koko pihan. Löysin avun Rikkaruohoharasta, mikä on osottautunut aivan loistavaksi apuvälineeksi rikkaruohoja vastaan.  Terällä harataan edestakaisin liikkein rikkaruohottuneita alueita ja kun kasvusto irtoaa viimeistellään vielä haravalla ja poistetaan eloperäinen aines kompostiin.. Tämä toimenpide on kuitenkin hyvä tehdä useampaan otteeseen kasvukaudella, jotta ruohot eivät ehdi kasvattaa juuriaan kovin laajalle, silloin piha siistimisessä pääsee helpommalla. Tänä vuonna pääsi minulla unohtumaan ja tämä on ensimmäinen kerta kun haraan pihan pahimmat rikkaruohoalueet. Joutui käyttämään voimaa, että sai kaikki ruohotupet ylös :) Ehkä ensi kesänä muistan tehdä tämän useammin. Ja meillä tätä sepeliä riittää pihalla, myös puutarhan puoli on istutusalueita lukuunottamatta sepeliä. Tosin täällä ei vielä ole päässyt pahemmin rikkaruohot valloittamaan, kun vasta keväällä sepeli

Metsäauto

Pitkään olen miettinyt metsän reunassa ollutta Kuplavolkkaria, josko sen saisi pihalle asti raahattua. Vähän hän on laho ja melkein kaikki osat tipahtivat matkanvarrelle, mutta muutama pop-niitti, hieman lekaa ja vasaraa ja taas näyttää paremmalta. Työnsimme "Kuplan" kuusien lomaan etupihan puolelle. Hymyilyttää joka kerta kun kävelen ohi, minusta hän on hurmaava.   Vääntelemällä puskuria hänelle saa erilaisia ilmeitä :D nyt puskuri tuettu kiven kanssa jotta ei tipahda kokonaan. Testaan nyt sammaleen kasvatusta tuohon auton pintaan. Sekoitin maustamattomaan Jogurttiin sammalta, minkä keräsin läheltä autoa. Hieman sokeria ja olutta. Nyt sitten vain odottamaan, toimiiko Kuplan pellit sopivana kasvualustana sammaleelle vai pitääkö miettiä muita kasveja :)